Yhden kaikkien aikojen kuuluisimman ja persoonallisimman yhtyeen Queenin ja sen keulahahmon Freddie Mercuryn tarinan kertova Bohemian Rhapsody sai ensi-iltansa vuonna 2018. Elokuva sai ristiriitaisia arvosteluja niin ulkomailla kuin Suomessakin, eikä se ollut kriitikoiden makuun. Yleisö kuitenkin rakasti elokuvaa.
Bohemian Rhapsody kertoi katsojilleen tarinan siitä, kuinka erilaisista lähtökohdista voi ponnistaa suureksi maailmantähdeksi, vaikka alkuasetelmat olisivat kaikkea muuta kuin suotuisat. Ja toisaalta se kertoi tarinan julkisuuden ja rahan raadollisuudesta etenkin silloin, kun niitä tulee nopeasti ja paljon yhdellä kertaa. Elokuvan tarina kuitenkin päätetään monen helpotukseksi siihen, kun kaikki on vielä kohtalaisen hyvin, vaikka surullinen loppu onkin katsojan tiedossa.
Oscarin arvoinen suoritus
Elokuvan tarina kietoutuu Freddie Mercuryn elämäntarinan ympärille. Häntä elokuvassa näyttelee
Rami Malek, joka sai suorituksestaan myös parhaan miespääosan O
scarin. Malek tuo hienosti esille Mercuryn toisaalta hyvin herkän ja hauraan, mutta toisaalta vahvasti oman arvonsa tuntevan rokkikukkomaisen olemuksen. Suoritus tuo Mercurystä esille puolia, joita asiaan perehtymätön ei aiemmin tiennyt olevankaan.
Elokuvan musiikilliset kohtaukset ovat mukaansatempaavia. Musiikki olikin se voima, jolla yhtye jatkoi kulkuaan, vaikka sisäiset ristiriidat niin yhtyeen jäsenten, kuin levy-yhtiön ja managerinkin kanssa riepottivat queeniläisiä eri suuntiin. Yhtyeen jäsenten ja erityisesti Mercuryn poikkeuksellinen musiikillinen lahjakkuus ja huikean laaja ääniala saatiin valjastettua parhaimmilleen, kuten esimerkiksi elokuvan nimikkobiisissä Bohemian Rhapsodyssä on kuultavissa.
Elokuvan loppukohtaus on mieleenpainuva. Siinä Queen soittaa Live Aid -konsertissa yli 10 minuutin ajan, joskin todellisuudessa esitys kesti 21 minuuttia. Tätä esiintymistä pidettiin Queenin kaikkien aikojen parhaana, ja se oli nautinto myös itse elokuvassa. Leffan päätteeksi olo on kuin erinomaisen konsertin jälkeen kuuluukin. Elokuva herätti myös ajatuksia jälkikäteen, mikä on aina hyvän elokuvan merkki.
