90-luku, kerrannaisvuosikymmen
Rockmusiikin historiassa 1990-luku oli eräänlainen kerrannaisvuosikymmen. Silloin ei tapahtunut kovinkaan merkittäviä musiikillisia muutoksia, tai syntynyt uusia ilmiöitä. Enemmänkin palattiin aiempien vuosikymmenien musiikkityyleihin. Niiden yhdistelmänä syntyi kuitenkin grunge, joka oli erikoinen sekoitus punkkia, köyhäilyä, heavy metallia ja maailmanparannusmeininkiä. Tämän tyylilajin edustajia olivat muun muassa Nirvana, Pearl jam sekä Alice in Chains.
Rockia enemmän tapahtuikin pop-rintamalla. Syntyi ilmiö poikabändit ja tyttöbändit, vaikka kyseessä olikin aivan peruskokoonpano rockyhtyeissäkin. Mutta pelkästään heleästi laulavat pojat tai tytöt, jotka eivät soittaneet mitään instrumenttejä, eivätkä välttämättä osanneet edes nuotteja, olivat kokonaan uusi ilmiö. Rockmusiikin puolella puolestaan naisrokkarit alkoivat saada enemmän ääntään kuuluviin, ja heidän taitonsa huomattiin musiikkipiireissä. Alanis Morrissette oli 80-luvun Bonnie Tylerin jälkeen seuraava tyypillinen kauniimman sukupuolen rokkari.
Klassinen soitto ja laulu yhdistettynä raskaaseen rockmusiikkiin olivat yksi 90-luvun merkittävistä ilmiöistä etenkin heavymaaksi tunnustetussa Suomessa. Nightwish ja Apocalyptica loivat täysin uuden musiikkityylin, joka sai suurta suosiota kansainvälisellä mittapuulla laskettuna. Näissä yhtyeissä ei myöskään sekoiltu julkisesti perinteiseen rokkityyliin, vaikka keskinäiset ristiriidat saattoivatkin aiheuttaa ajoittain skismaa 
yhtyeen sisällä. Meno oli huomattavasti hillitympää kuin aiemmilla vuosikymmenillä.
1990-luku oli pukeutumisen ja käytöksen osalta neutraali vuosikymmen. Enää ei pröystäilty koreilla vaatteilla ja kilisevillä rannerenkailla, ja meikkaustyyli muuttui hillitymmäksi ja käytös sivistyneemmäksi. Ajan henki viestitti suuren laman vaikutuksia, ja kaikki oli jossain määrin vaisua. Suomalaiset yhtyeet jatkoivat laulujen kirjoittamista melankoliseen tyyliin, tosin virkistäviä poikkeuksiakin oli. 80-luvun bändeistä moni oli aktiivisesti menossa mukana 90-luvullakin, ja esimerkiksi Popedalta ja Neljältä Ruusulta tuli paljon hyvää, reipasta ja suorasanaista rallia myös 90-luvulla.
2000-luku, uusi vuosikymmen, uudet tuulet
2000-luvulle tultaessa alkoi kansainvälistyminen olla realistinen tavoite monelle musiikkiyhtyeelle. Laulukieleksi valittiin usein englanti, ja monet menestyjät antoivat uskoa omiin mahdollisuuksiin maailmalla. Nightwish ja HIM, sekä useat poppi- ja konemusiikkiyhtyeet ja -artistit saavuttivat nopeasti kansainvälistä suosiota.
Moni muistaa kanarianlomiltaan, kuinka Bomfunk MC:n, Daruden tai Kwanin biisit jumputtivat ravintoloiden kaiuttimista yötä päivää, mikä varmasti sai tuntemaan ylpeyttä omasta kotimaasta. Suuret stadionkeikat vetivät edelleen yleisöä, ja keikoille lähdettiin myös Suomesta ulkomaille. Portit suureen maailmaan oli avattu.
